Ajankohtaista: Tulevia tapahtumia

Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry

Tilaa uutiskirje

Juhliva liitto palkitsi vapaaehtoisia, Risto Huvila jatkaa puheenjohtajana

Liittokokouksen yhteydessä palkittiin useita pitkäaikaisia vastuunkantajia. Kuvassa kultaisen ansiomerkin saaneita.

Tänä vuonna 70:ttä juhlavuottaan viettävä Suomi-Israel Yhdistysten Liitto palkitsi 2.3. pidetyn liittokokouksen yhteydessä lukuisan joukon liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä pitkään palvelleita vastuunkantajia liiton uusilla ansiomerkeillä. Lue lisää https://suomi-israel.fi/ansiomerkit/.

Balderin salissa Helsingissä pidetyssä juhlassa puhuivat Israelin suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov (puhe alla) sekä presidentti Ahtisaaren neuvonantajana toiminut suurlähettiläs, valt. tri Alpo Rusi, joiden puheet alempana tässä artikkelissa. Molemmat puheet ovat myös katsottavissa liiton YouTube-kanavalta.

Juhlaa isännöi Risto Huvila, jonka liittokokous valitsi yksimielisesti jatkamaan liiton puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Huvila on johtanut liittoa vuodesta 2018 ja nyt alkava kausi on hänen neljäs.

Suurlähettiläs Ben-Yaakovia tulkkasi Risto Huvila

Valt. tri Alpo Rusi käsitteli puheessaan Suomen ja YK:n suhdetta Israeliin

Liittokokouksen yhteydessä pidetyssä liittohallituksen kokouksessa YAPS Finland ry hyväksyttiin liiton jäseneksi, ja sen edustajana liittohallitukseen valittiin sen perustaja ja puheenjohtaja Varpu Haavisto. Lisäksi liittohallitukseen valittiin Turun Seudun Suomi-Israel-yhdistyksen edustajana Joel Hasan, joka korvaa liittohallituksesta vuodesta 2020 palvelleen Matti Schreyn. Varapuheenjohtajana jatkaa Arto Myllärinen.

Suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakovin puhe:

Suomi-Israel-yhdistysten liiton puheenjohtaja Risto Huvila,
Suurlähettiläs, tohtori Alpo Rusi,
Hyvät naiset ja herrat,
Hyvät ystävät,

Israelin valtion ja Israelin Helsingin-suurlähetystön puolesta minulla on suuri kunnia ja etuoikeus puhua teille tänään tänään Suomi-Israel-yhdistysten liiton 70-vuotisjuhlan kunniaksi. Tämä tärkeä tilaisuus merkitsee seitsemää vuosikymmentä horjumatonta ystävyyttä, yhteistyötä ja keskinäistä kunnioitusta kahden kansakuntamme välillä.

Suomi-Israel-yhdistysten matka heijastelee siteemme sitkeyttä ja vahvuutta. Vuosien ajan tämä yhdistys on toiminut siltana, joka yhdistää kansojamme, edistänyt kulttuurivaihtoa, edistänyt taloudellista yhteistyötä ja vaalinut diplomaattisia suhteita. Sillä on väsymättömällä työllään ollut tärkeä rooli Suomen ja Israelin välisen ymmärryksen syventämisessä ja ystävyyden edistämisessä.

Haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni teitä vilpittömästi kaikesta työstänne ja ajastanne. Sitä ei pidetä koskaan itsestäänselvyytenä, ja olemme siitä ikuisesti kiitollisia.

Tämä on viimeinen vuoteni Suomessa. Toimikauteni Israelin Suomen ja Viron-suurlähettiläänä päättyy tänä kesänä ja palaan Israeliin. Minulla on täällä Suomessa ollessani ollut etuoikeus nähdä omakohtaisesti kahden kansakuntamme välistä kestävää ystävyyttä ja tukea. Suomi-Israel-yhdistysten liitto on tästä erinomainen esimerkki.

Vankkumaton tukenne varsinkin 7. lokakuuta jälkeen, mutta koko suurlähettilästoimikauteni ajan, on ollut inspiraation ja voiman lähde. Sitoumustanne yhteisiin demokratian, vapauden ja turvallisuuden arvoihimme ei ole koskaan arvostettu enempää.

Israel on vakavien haasteiden edessä. Silti osoitamme huomattavaa kestävyyttä. Israelin sietokyky ei piile vain sen kyvyssä kestää ulkoisia uhkia, vaan sen kyvyssä tulla yhteen kansakuntana kriisiaikoina. Tragedian ja vaikeuksien hetkinä israelilaiset ovat osoittaneet vertaansa vailla olevaa kykyä yhdistyä, tukea toisiaan ja työskennellä yhteisen päämäärän eteen. Tämä solidaarisuuden ja päättäväisyyden henki on antanut Israelille mahdollisuuden paitsi selviytyä, myös menestyä vastoinkäymisten edessä.

Nyt lähestymme iloista Purimin juhlaa. Niille teistä, jotka eivät tiedä, Purim merkitsee ihmettä, joka pelasti Persian juutalaisvähemmistön tuholta. Purimin ihme on muistutus siitä, että jopa synkimmällä hetkellämme toivo voittaa. Emme saa koskaan menettää tätä toivoa.

On selvää, että Israel kohtaa edelleen haasteita, sekä vanhoja että uusia. Mutta jos historia on opettanut meille jotain, niin se on, että Israelin kansalla on kyky voittaa kaikki tiellemme tulevat esteet. Ja jatkamme valoisamman ja vauraamman tulevaisuuden rakentamista tuleville sukupolville.

Kun valmistaudun jättämään jäähyväiset tälle kauniille maalle ja sen ihanille ihmisille, haluan ilmaista syvimmän arvostukseni lämmöstä, ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuudesta, jota te ja Suomi olette osoittaneet minulle ja perheelleni täällä ollessamme. Ystävyytenne on tehnyt Suomen ajasta todella unohtumattoman, ja me kannamme kokemuksiamme täällä mukanamme, minne ikinä menemmekin.

Katsoessamme tulevaisuuteen, tehkäämme se optimismilla, päättäväisyydellä ja lujasti uskoen kumppanuuden voimaan voittaa kaikki mahdolliset haasteet. Jatkamme yhdessä maailman rakentamista, joka on täynnä oikeudenmukaisuutta, myötätuntoa ja rauhaa.

Toda raba, kiitos ja Chag Purim Sameach!

Katso puhe täältä.

Valt. tri Alpo Rusin puhe

Israelin asema kansainvälisessä yhteisössä 2024

Your Excellency, arvoisat vieraat,

Olemme siirtyneet epäjärjestyksen ja konfliktien maailmaan. Israelissa ei kuitenkaan päästy edes kylmän sodan päätyttyä rauhan osingoille kuin hetkeksi 1993–95. Lähi-idässä on vallinnut jatkuva sotilaallinen käymistila. Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2002 osoitti, että uusi kylmän sodan kaltainen vastakkainasettelu on todellisuutta myös Euroopassa, joka kytkeytyy nyt Lähi-idän konflikteihin.

Hamasin lokakuussa 2023 tekemän terrori-iskun jälkeen tilanne on Lähi-idässä vaikeutunut entisestää. Jemenistä käsin toimivat huthit ovat tuoneet terrorin Punaiselle merelle. Henry Kissinger on kirjassaan World Order 2014 katsonut, että Islamin nousu Lähi-idässä 2000-luvulla on johtanut alueen jakautumiseen kahteen uskonnolliseen ja geopoliittiseen blokkiin: Saudi-Arabian ja Gulfin maiden muodostamaan sunnimuslimien blokkiin ja Iranin johtamaan shiiamuslimien muodostamaan blokkiin. Israel on näiden blokkien puristuksessa, mutta blokkijaosta voisi olla myöhemmin apua Israelin ja Palestiinan konfliktin ratkaisuun.

Pyrin seuraavassa arvioimaan Israelia nykyisessä epäjärjestyksen ja rauhattomuuden maailmassa neljän kysymyksen kautta:

1) Miksi Hamasin terrori voimisti Israel -vastaisuutta lännessä, vaikka se oli terrorismin uhri?
2) Miksi Israelin aseman vahvistaminen YK:ssa on jäänyt vain Yhdysvaltojen ei EU:n prioriteetiksi?
3) Mikä on kahden valtion mallin ja yleensä alueen rauhan näköala?
4) Onko Suomella nyt mahdollisuus kehittää diplomatiaansa Israelin hyväksi?

Miksi Hamasin terrori vahvisti antisemitismia myös lännessä? Juutalaisvastaisuus on sinänsä ikiaikainen ilmiö. Toisen maailmansodan ja Holokaustin jälkeen antisemitismi ei hiipunut. Ikävintä oli sen saama jalansija YK:ssa, jossa yli 130 maan automaattinen enemmistö tehtailee yleiskokouksessa ja ihmisoikeusneuvostossa Israelia arvostelevia päätöslauselmia. Viime vuonna YK:n yleiskokouksessa hyväksyttiin parikymmentä jonkin maan tuominnutta päätöslauselmaa joista 14 syyllisti Israelin. Hyvää tässä tehtailussa on se, että niiden merkitys on nollautunut.

Yksi sylttytehdas on Moskovassa. Neuvostoliitto alkoi ajaa 1960-luvulla rasismin kieltävää yleissopimusta neuvoteltaessa kirjausta, jonka mukaan sionismi voitiin määritellä rasismin ja rasistisen diskriminaation muodoksi. Yom Kippur-sodan 1973 jälkeen NL aloitti lobbauksen PLO:n saamiseksi YK:n jäseneksi. Seuraavana vuonna PLO:sta tuli ei täys- vaan YK:n tarkkailijajäsen. Elokuussa 1975 Afrikan yhtenäisyysjärjestö vaati Israelin YK-aseman heikentämistä. YK:n yleiskokouksessa syyskuussa Ugandan diktaattori Idi Amin vaati jo suoraan Israelin erottamista YK:sta Palestiinan koskemattomuuden palauttamiseksi.

Israelin vastaisessa ilmapiirissä YK:n yleiskokous hyväksyi 10.11.1975 ”kompromissina” erottamisen sijasta päätöslauselman 3379, jossa sionismi tuomittiin yhtenä rasismin muotona. Sen hyväksymistä tuki 72, pidättyi 32 maata ja 35 maata Suomi mukaan vastusti päätöslauselmaa. Israelin asema heikkeni maailmanjärjestössä, jossa siitä tuli eristetty ja syrjitty jäsenvaltio. Yhdysvaltojen diplomatian ansiosta ja Neuvostoliiton hajottua 1991 päätöslauselma katsottiin mitätöidyksi, mutta vahinko oli tapahtunut.

Israelin vastaisuus on edelleen kaikessa oleellisessa jäänne kylmästä sodasta, jolloin Israel kytkettiin kommunistimaiden ja länsivasemmiston kapitalismin ja Yhdysvaltojen vastaiseen ideologiseen sodankäyntiin. Israelin arvostelusta tuli kylmän sodan jälkeen usein vasemmiston poliittinen agendakohta, vaikka Israelia hallitsi pääsääntöisesti työväenpuolue. Viittaan vaikka Britannian Labour-puolueen taannoiseen puheenjohtajan vaihdokseen, jossa taustalla oli puoluejohtoon pesiytynyt antisemitismi. Pro-Palestiina liikehdinnässä ei ole kyse vain ääri-islamilaisesta terrorista, vaan kymmeniä vuosia ruokitusta ”sionistisesta projektista”.

Israel oli 7.10.2023 raakalaismaisen pogromin kohde, jossa kuoli 1200 henkeä ja 250 joutui panttivangiksi epäinhimillisiin oloihin. Osa heistä on myös ollut brutaalin väkivallan kohteena. 80 000 israelilaista on joutunut jättämään kotinsa. Satoja IDF:n sotilaita on menehtynyt. YK:n ihmisoikeuskomissaari Volker Turkin mukaan joka kahdeskymmenes Gazan asukas on joko kuollut tai haavoittunut alkaneessa sodassa. Näin ollen humanitäärisen avun saattaminen sitä tarvitseville Gazassa on prioriteetti, mutta olisi toivottavaa, että YK panostaisi myös panttivankien vapauttamiseen, joka avaisi ei vain tarpeelliset humanitääriset käytävät vaan loisi pohjaa tuleville rauhanjärjestelyille, jotka nekin tavalla tai toisella tulevat aikanaan käynnistymään.

Käsittelen nyt hieman tarkemmin YK:n roolia? Olen työskennellyt vuosia sekä Suomen YK-diplomaattina että kahden yleiskokouksen puheenjohtajan neuvonantajana. Olin 2008 myös YK:n pääsihteerin Ban Ki-Moonin ehdokas alipääsihteerin tehtävään, jonka vastuualueena olisi ollut Lähi-itä. En näe juuri syytä asettua miksikään YK:n puolustajaksi, mutta en silti kuvittele, että YK:ta kannattaa torjua, jos sen avulla on saavutettavissa tulosta.

YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan toteaa 2012 muistelmissaan ”Interventions”, miten hän yritti vakuuttaa Lähi-idän konfliktien eri osapuolia toistamiseen yhdestä tosiseikasta: YK:n päätöslauselmalla 181 vuodelta 1947 perustettiin Palestiinan mandaattialueelle sekä juutalaisvaltio että arabivaltio. Samalla hän valitti, että YK:n pääsihteeri on ollut sivussa kaikissa keskeisissä uusimmissa rauhanprosesseissa: 1979 (Egypti-Israel), 1991 (Madridin konferenssi), 1993 (Oslon sopimus). Erityisen pahoillaan Annan oli, kun YK katseli sivusta, kun vuonna 2000 Yhdysvaltojen yritykset parsia kokoon Oslon prosessi mureni Camp Davidissa.

Annan muistuttaa, miten YK on kuitenkin investoinut jatkuvasti sekä inhillisesti että materiaalisesti Israelin ja Palestiinan konfliktin ratkaisemiseksi. Hän viittaa Kreivi Folke Bernadotten salamurhaan 1948, rauhanturvaoperaatioihin, humanitäärisiin avustusjärjestöihin sekä päätöslauselmiin 242 ja 338 joissa pyrittiin ratkaisemaan 1948 ja 1967 sotien seurauksena syntyneitä ongelmia. Nämä todettuaan hän arvostelee kovin sanoin YK:n yleiskokouksen ja aiemman ihmisoikeuskomission Israelin vastaisten päätöslauselmien tehtailua ja ihmettelee ”Kuka niistä on hyötynyt”.

Tehdessään ensimmäisen matkansa pääsihteerinä Israeliin 1998 hän arvosteli YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaa, jossa sionismi tuomitiin yhtenä rasismin muotona ja vaati Israelin aseman palauttamista YK:ssa normaaliksi jäsenvaltioksi.
Kukaan Annanin edeltäjistä ei ollut tuominnut antisemitismiä näin suorasanaisesti, jos ollenkaan. Tässä häntä auttoi puoliso Nane Wallenberg, jonka setä oli Raul Wallenberg. Vuonna 2005 perustettu Holokaustin muistopäivä 27.1. oli myös paljolti Annanin ansiota. Suomen hallitus on vastikään nimennyt vainojen päivän uudelleen Holokaustin muiston päiväksi.

Halusin tuoda nämä Annanin ansiot esille, koska tänään voimme todistaa, miten YK on ollut tahmea, jopa heikko, Israelin käynnistettyä puolustussodan Hamasia vastaan ja siirryttyään tuhoamaan vihollista Gazaan. Julkisuuteen on luotu yksipuolista kuvaa Gaxan kärsimyksistä, vaikka sodan syyllinen Hamas. Sodan ensimmäinen uhri on totuus. On silti erikoista, että johtavissa medioissa Hamasin hallitseman Gazan terveysministeriön tiedotteita luetaan YLE:n iltauutisissa kuin Pravdaa. Missä on moniääninen keskustelu nyt, kun sitä todella tarvittaisiin?

Israelin tavoite on alkaneessa sotilasoperaatiossa saada panttivangit vapaaksi ja tuhota Hamas sotilaallisena uhkana. YK on keskittynyt vaatimaan humanitäärisen käytävän avaamista jopa odottamatta panttivankien vapauttamista. UNRWA on tutkinnassa ovatko sen työntekijät osallistuneet terroriin. Ihmiskilpien käyttöä Hamasin sotilaallisten lonkeroiden suojaamiseksi ryhdyttiin kehittelemään viimeistään 2005 alkaen, jolloin Israel vetäytyi Gazasta. Siviiliuhrit Gazassa ovat usein tämän strategian julma seuraus.

Mikä on kahden valtion mallin ja yleensä alueen rauhan näköala? Haluan lopetella tämän esityksen arvioimalla ensin, miten tässä tilanteessa voitaisiin edetä, kun IDF on päättänyt sotilaallisen operaationsa ja panttivankien palauttamisessa on päästy ratkaisuun, toisin sanoen, kun Hamas on lyöty. Ensin lyhyt kertaus mihin kahden valtion malli tyrehtyi 2000-luvulla.

Palaan taas Annaniin. Hän pitää ongelmana, että Israel on tukeutunut yksipuolisesti Yhdysvaltojen apuun. Hän viittaa etenkin siihen, että Bill Clintonin yritys Camp Davidissa tukeutui liikaa, tai yksipuolisesti, Israelin pääministerin Ehud Barakin suunnitelmaan, jota Yhdysvallat tuki mutta jätti PLO:n näkemykset toissijaisiksi. Annan tarkoittanee, että mikä tahansa kahden valtion muodostamiseen liittyvä realistinen hanke edellyttää Israelin ja Palestiinan ohella ainakin joidenkin arabimaiden ja ehkä YK:n mukaantuloa. Epäonnistuminen Camp Davidissa tarkoitti, että Yhdysvaltojen yksipuolisella rauhantyöllä ei ollut menestymisen mahdollisuuksia.

Toisaalta nyt tiedetään, ettei Arafatilla ollut eväitä hyväksyä tehtyjä ehdotuksia. Epäonnistumisesta palestiinalaisalueilla käynnistyi toinen Intifada, kansannousu. Seuraavaksi tapahtui New Yorkin terrori-isku 9/11. George W. Bush halusi nyt isoloida Palestiina-ongelman, myös siksi, että hän inhosi Jasser Arafatia. ”Puristakoon omaa kättään”, kun Bushia pyydettiin kättelemään Arafatia syyskuun lopulla 2001. Tilanteen kiristyttyä perustettiin niin sanottu kvartetti- Venäjä, Yhdysvallat, EU ja YK-, joiden yhteistyössä oli tarkoitus rauhoittaa tilannetta ja etsiä tie rauhaan myös Israelin ja Palestiinan välille.

Sotilaallinen toiminta kärjistyi kuitenkin 2002 maaliskuussa, kunn1987 perustettu ääri-islamilainen Hamas suoritti verisen iskun Israeliin Arabiliigan tehtyä historiallisen aloitteen arabimaiden ja Israelin rauhansopimukseksi vuotta 1967 edeltävien rajojen ja pakolaisten paluuta koskevien YK:n päätöslauselmien pohjalta. Israel vastasi Hamasin iskuun massiivisella ”Operation Defensive Shield”- hyökkäyksellä Länsirannan suurimpiin kaupunkeihin. Seurauksena terrori-iskut Israeliin vähenivät mutta Hamasin kannatus kasvoi. YK:n pääsihteeri pyysi mahdollisten sotarikosten selvittäjäksi presidentti Martti Ahtisaaren johtamaa asiantuntijaryhmää, jonka tulon Israel torjui saatuaan selville tietoja sen laajuudesta. Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin 2003 oli toinen tapahtuma, joka alkoi vaikeuttaa kahden valtion edistämistä. Sodan jälkeen Irak ajautui kaaokseen. YK:n tiloihin tehty isku tappoi pääsihteerin edustajan Sergio Vieira de Mellon, johon liittyvää tutkimusta johti niin ikään presidentti Ahtisaari syksyllä 2003.

Israel vetäytyi Gazasta 2005 joka päätti toisen Intifadan. Israelin tuhoamistavoitteen peruskirjassaan 1988 kirjannut Hamas voitti vaalit Palestiinan alueilla 25.1.2006. Myös Suomessa kuultiin pian vaatimuksia neuvottelujen aloittamiseksi terrorijärjestön kanssa. Tätä toivoi myös YK ja osa länsimaista, mutta loppujen lopuksi seurauksena oli yhä suurempi väkivallan kierre. Vuonna 2007 Gazasta ammuttiin 2000 rakettia Israeliin, johon se vastasi samalla mitalla. Palestiinan hallinto jakautui Hamasin johtamaan Gazaan ja sekulaarisen Fatahin Palestiinan hallinto (PA) vastasi Israelin sotilaallisesti valvomasta Länsirannasta.

Saudi-Arabia, Jordan, Gulfin valtiot Egyptin ohella ovat arabimaita, joiden intressissä vaikuttaisi olevan halu päästä eroon Israel-Palestiina-konfliktista. Saudit eivät voi uudistaa talouttaan ilman länsiteknologiaa. Egypti ei puolestaan halua paluuta ääri-islamistisen Muslimiveljeskunnan valtakauteen. Trumpin hallinnon lopulla solmittu The Abraham Accords arabimaiden ja Israelin lähentymiseksi 2020 uhkasi shiiablokin asemaa. En suoraan kytke Venäjän sotaa Ukrainassa Hamasin iskuun, mutta en sulje yhteyttä täysin pois kokonaiskuvasta. Hamas on saanut lännen rivit rakoilemaan eri puolilla antisemitismiä uhkuvien pro-Palestiina demonstraatioiden seurauksena. Ne palvelevat Venäjää, miksei myös Kiinaa ja tietenkin Irania. Ei ole sattuma, että Kiinan ja Venäjän hallitsemaan BRICS:iin kuuluva Etelä-Afrikka saatiin syyttämään Israelia Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa, tosin ilman menestystä.

Oslon prosessi 1993–2000 osoitti, että siihen kuulunut vähittäinen siirtyminen Palestiinan itsehallintoon ei lopulta sopinut arabimaille. Israelissakin sitä monet pitivät epärealistisena. Mutta Hamasin tappion jälkeen on aika yrittää löytää tiekartta rauhaan. Käsitykseni mukaan on luotava

1. Oslo 2.0 prosessi, jossa olisivat mukana Israelin ja Palestiinan legitiimien edustajien lisäksi ainakin Saudi-Arabia, Jordania ja Gulfin valtiot sekä kvartetti, ehkä ilman Venäjää.
2. Sopimuksen pohjana tulisi olla tunnetut periaatteet: ”kaksi valtiota, kaksi kansaa”, rajat, pakolaisten paluujärjestely, Jerusalem, turvallisuusjärjestely, ehkä palestiinalaisalueiden demilitarisointi. ”Liechtensteinin malli”, jossa YK:lla ja sopimusmailla olisi vastuu valvoa demilitarisaatiota.
3. Palestiinan itsehallinnon vähittäinen kehittäminen ja oman valtion muodostaminen.
4. Aikataulu on 10–50 vuotta ellei jotain täysin odottamatonta tapahtuisi

Suomella on nyt tilaisuus kehittää diplomatiaansa Israelin hyväksi. Tämä edellyttää korjausliikkeitä etenkin EU:ssa ja YK:ssa.
1) Antisemitismi tulee tuomita johdonmukaisesti ja asettaa sille nollatoleranssi. Suomen tulisi esimerkiksi jäädä pois Ruotsin isännöimistä euroviisuista, jos EBU estää Israelin osallistumisen.
2) Suomen tulee vaikuttaa EU:n politiikkaan Hamasin lyömisen jälkeisissä alueen rauhan hankkeissa irtaantumalla viimeisistäkin kylmän sodan aikaisista asenteista.
3) Suomen uusi asema Naton jäsenmaana parantaa toimimista EU:n ja Israelin strategisen kumppanuuden kehittämiseksi.
4) Suomi voi edistää Israelin kansalaisten saamista YK:n sihteeristöön ja eritystehtäviin sekä vaikuttaa Israelin vastaisten yksisilmäisten päätöslauselmien torjumisessa.

Katso puhe täältä.

Avoin kirje Suomen ulkopoliittiselle johdolle Gazan tilanteesta 

Kirje toimitettu tasavallan presidentille, pääministerille, ulkoministerille sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäsenille 29.11.2023

Me allekirjoittaneet Israel-ystävyystoimikuntaan kuuluvien kansalaisjärjestöjen edustajat vetoamme Suomen hallitukseen, että se antaa selkeän tuen Israelille taistelussa terrorijärjestö Hamasia vastaan. (lisää…)

Suomen laajin mielenilmaus Israelin ja panttivankien puolesta 29.11.

Tulossa 29.11. klo 16 Suomen laajin mielenilmaus Israelin ja kidnapattujen panttivankien puolesta, jossa on mukana jo lähes 20 paikkakuntaa eri puolelta maata. Pääkaupunkiseudun tapahtuma on Helsingin rautatieasemalla. (lisää…)

Israelin suurlähettilään Hagit Ben-Yaakovin puhe solidaarisuusjuhlassa 29.10.

Israelin Suomen-suurlähettilään Hagit Ben-Yaakovin piti puhua Israel-ystävyystoimikunnan järjestämässä solidaarisuusjuhlassa Meilahden kirkossa 29.10., mutta turvallisuussyistä hänen ei ollut mahdollisuutta saapua paikalle. (lisää…)

Liittohallituksen kannanotto liittyen Hamasin Israelia vastaan tekemään terrori-iskuun

Suomi-Israel Yhdistysten Liitto tuomitsee Hamasin 7.10.2023 aloittaman hyökkäyksen Israelin valtiota ja sen kansalaisia kohtaan. Hamasin tuhannet tuhovoimaiset ohjusiskut ja silmittömät ammuskelut, sekä perheisiin, naisiin, lapsiin ja vanhuksiin kohdistuneet murhat, mestaukset, elävältä polttamiset, raiskaukset, kidutukset, nöyryytykset ja kidnappaamiset edustavat äärimmäisen brutaalia terrorin muotoa ja mittakaavaa, ja ne on tuomittava sotarikoksina ja rikoksina ihmisyyttä vastaan. (lisää…)

Liittohallituksen kannanotto Israelin sisäpoliittiseen kriisiin

Israelin parlamentti Knesset. (C) Risto Huvila

Israelissa on meneillään ehkä sen itsenäisyyden ajan pahin sisäpoliittinen kriisi, johon jokainen Israelin ystävä toivoo pikaista ratkaisua. Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry ei ota kantaa Israelin sisäpolitiikkaan vaan on Israelin ja israelilaisten ystävä riippumatta siitä, mitkä poliittiset puolueet maan hallituksessa kulloinkin ovat.

Helsingissä 26.7.2023
Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry
Liittohallitus

Palestiinan jakopäätös YK:ssa 1947 -teemaseminaari TV7:lla 25.6.

Vas. eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östman, Israelin suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov, USA:n suurlähettiläs Douglas T. Hickey, Guatemalan suurlähettiläs George de La Roche, sekä Suomi-Israel Yhdistysten Liiton puheenjohtaja Risto Huvila.

YK:n päätöslauselman 181 hyväksymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta 29.11.2022. Tilaisuutta juhlistettiin eduskunnassa pidetyllä teemaseminaarilla, jota isännöi kansanedustaja ja eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östman ja jossa puhuivat Israelin suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov, USA:n suurlähettiläs Douglas T. Hickey, Guatemalan suurlähettiläs George de La Roche, sekä Suomi-Israel Yhdistysten Liiton puheenjohtaja Risto Huvila. Seminaarin järjestäjinä olivat Eduskunnan Israel-ystävyysryhmä sekä Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry. (lisää…)

Israel 75 -juhla Turussa 19.4.

Osta liput á 25 € netistä: www.suomi-israel.fi/turku2023

Liittohallitukseen uusia jäseniä

Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry:n Helsingissä 25.3. pidetty liittokokous valitsi uusia jäseniä liittohallitukseen erovuoroisten tilalle. Varapuheenjohtajaksi valittiin Helsingin Suomi-Israel yhdistystä edustava näytelmäkirjailija, teatteriohjaaja Arto Myllärinen. Uusina jäseninä valittiin myös Elias Järvinen Turun seudun Suomi-Israel yhdistyksestä sekä Tiina Huotari Pohjois-Karjalan Suomi-Israel yhdistyksesta. Liiton puheenjohtajana on vuodesta 2018 toiminut Risto Huvila, jonka kausi jatkuu vuoteen 2024. Liitto kiittää nyt hallituksen jättäviä Suvi Hakkaraista, Suvi Gräsbeckiä sekä Kai Mannervoa. (lisää…)

Tytti Tuppurainen ja Ben Zyskowicz keskustelevat antisemitismistä ja Israelista AlfaTV:llä 27.11.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen, nykyisen eduskunnan pisimpään istunut kansanedustaja Ben Zyskowicz ja Suomi-Israel Yhdistysten Liiton puheenjohtaja Risto Huvila keskustelevat antisemitismistä ja Israelista liiton tuottamassa Miksi juuri Israel -ohjelman 12. jaksossa, joka esitetään AlfaTV:llä sunnuntaina 27.11. klo 10:30. Ohjelma on katsottavissa myös liiton YouTube-kanavalla klikkaamalla yllä olevaa kuvaa. (lisää…)

Tilaa uutiskirje

Uusimmat uutiset

KAIKKI UUTISET...

LIITY JÄSENEKSI

Ryhdy Suomi-Israel -yhdistyksen jäseneksi. Jäsenenä saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutislehtemme. Voit myös tilata lehden ilman jäsenyyttä.

LIITY JÄSENEKSI TÄÄLLÄ

copyright © 2024 suomi-israel.fi

Tietosuojalauseke